Monesti kuullessasi tuoreen hitin se kuulostaa jotenkin tutulta. Tämä on ihan normaalia, koska hyvin suurella todennäköisyydellä oletkin kuullut ainakin jotain hyvin samantapaista jo aikaisemmin.

12 tärkeää säveltä

800px-Musical_notes_pl.svgLänsimainen musiikki koostuu 12 sävelestä, jotka ovat puolen sävelaskeleen päässä toisistaan. Näiden väliin mahtuu vielä 1/4-sävelaskeleet, joita kuitenkin käytetään harvemmin ja esimerkiksi pianolla näiden soittaminen on mahdotonta, ellei pianoa ole viritetty erikoisvireeseen. Musiikin rakentamiseen käytettävissä olevat palikat ovat siis rajoittuneet, ainakin jos halutaan tehdä jotain minkä suurin osa ihmisistä mieltää musiikiksi. Käsityksemme sävellajeista ja harmoniasta rajoittavat myös musiikilta kuulostavan musiikin tekemistä.

Musiikin historia yltää esihistoriaan asti

Ihmiskunta on tehnyt musiikkia esihistoriasta lähtien ja ensimmäiset nuotinnetut teokset löytyvät jo antiikin Kreikasta. Ensimmäinen säilynyt nuotinnettu teos on hymni Nemesikselle, koston jumalattarelle. Hauskana faktana voidaan mainita, että ensimmäisen nuotinnetun maallisen teoksen sävelkulkua on käytetty hyvinkin monessa pop-kappaleessa ( esimerkiksi Vangelis), klassisessa musiikissa (esimerkiksi Toivo Kuulan Lampaanpolska) ja myös elokuvamusiikissa ( esimerkiksi Hans Zimmer on lainannut samaa melodiaa omissa teoksissaan). Kappaleen arkaainen sävy on omiaan luomaan tietynlaisen tunnelman ja tätä on hyödynnetty monissa teoksissa.

Innovointi on tärkeää musiikissa

Miten säveltäjän sitten pitäisi suhtautua tähän tilanteeseen? Onko kaikki jo tehty? Voiko enää tehdä mitään uutta? Vastaus on oikeastaan kyllä ja ei. Sinänsä mitään uutta on hyvin vaikea kirjoittaa, jos haluaa käyttää länsimaisen musiikin rakennekieltä, mutta uuden innovoinnin paikka onkin enemmän sointiväreissä ja instrumentaatiossa.

Nykyajan tietotekniikka antaa uskomattomat mahdollisuudet kokeilla mitä erilaisimmilla sointiväreillä, joita voidaan saavuttaa erilaisin virtuaalisin instrumentein ja kehittynein syntetisaattorein. Musiikin soinnin monimuotoisuus on noussut aivan uudelle tasolle. Asioita, joista ennen ei kyetty edes unelmoimaan, voidaan nyt tehdä kotistudiossa, joka sijaitsee muusikon makuuhuoneessa. Periaatteessa työkalut tällaisen musiikin tekemiseen ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä, mutta tietotekniikan kehitys koko ajan tehokkaampaan suuntaan on mahdollistanut niiden hyödyntämisen aivan uudella tavalla.

Esimerkiksi dubstep-musiikki, joka on monen musiikkialan ammattilaisen silmissä uutta ja innovatiivista, nojaa moneen keksintöön, jotka on tehty jo vuosia sitten. Luova filttereiden käyttö ja melodioiden pilkkominen on ollut mahdollista jo vuosia, mutta jonkun täytyi vain keksiä tämä innovaatio ja niin syntyi uutta, lähes täysin ennen kuulematonta musiikkia. Tämä antaa toivoa myös jokaiselle sellaiselle musiikintekijälle, joka haluaa luoda jotain uutta, mutta jolle musertava tieto länsimaisen musiikin harmonisesta rajallisuudesta iskee päin näköä. Älä anna harmonian ja musiikin teorian rajoittaa sinua, käytä sitä vain lähteenä inspiraatiolle ja käytä teknologian tuomia mahdollisuuksia hyväksesi. Kuuntele mitä muut ovat tehneet ja luo siltä pohjalta jotain uutta. Näin kaikki innovaattorit tekevät. Harva kykenee luomaan tyhjiössä jotain merkittävää.

Ennakkoluulottomuus on tärkeää musiikin luomisessa

Tämä vaatii sinulta biisintekijänä ennakkoluulotonta asennetta. Usein ihminen on oman itsensä pahin vihollinen; sinä itse kerrot itsellesi, ettei näin voi tehdä koska kukaan muukaan ei ole tehnyt mitään vastaavaa. Ehkä tämä johtuukin vain siitä, ettei kukaan muu ole vain saanut samaa ajatusta – vielä.

Kaikkea voi kokeilla. Sinä itse sitten päätät toimiiko ideasi vai hylkäätkö sen toimimattomana. Joskus vanhoihin toimimattomiksi todettuihin ideoihin kannattaa palata ja tutkailla onko niistä mahdollista kehittää jotain toimivaa. Toisaalta on myös tärkeää tajuta, että joskus on vain päästettävä irti ideasta, kun sitä ei vaan millään tavalla saa toimimaan. “Kill your darlings” on usein toistettu fraasi ja se pitää paikkansa. Vaikka olisitkin kuinka innostunut ideastasi, mutta et saa sitä millään keinolla toimimaan, on todettava, että ehkä se olikin kuolleena syntynyt idea. Yksi arvokkaimmista taidoista on oppia tunnistamaan ideat, joista kannattaa pitää kiinni ja joista kannattaa päästää irti.