Ennen lainanottoa on hyvä ymmärtää niin sanotusti hyvän ja pahan lainan ero. On toki tärkeää miettiä, minkälaista lainaa aikoo hakea, mutta on eritoten hyvä miettiä, mihin ja miten lainaraha lopulta aiotaan käyttää. Tässä perustietoja ja muistisääntöä eri lainavaihtoehdoista.

 

Kulutusluotto   ̶ harkitse tarkoin

Kulutusluotto on velkaa, joka otetaan sitä varten, että saa ostettua tavaroita, jotka ovat kertakäyttöisiä ja/tai eivät nosta arvoaan. Kulutusluotonottoa on esimerkiksi se, kun ostaa kalliita vaatteita tai ravintolaillallisia luottokortilla, tai kun ottaa pikavipin markkinoiden parasta taulutelevisiota varten. Kulutusluottoa varten ei kysellä yleensä lainanhaun syytä eikä siihen vaadita vakuutta, mutta luottotiedot on oltava kunnossa.

Tällä hetkellä tarjolla on useita kuluttajaluottoa tarjoavia yrityksiä, lisäksi kulutusluotoksi luokitellaan osamaksujärjestelmä, joita tarjotaan esimerkiksi postimyyntiyrityksissä ja elektroniikkamyymälöissä. Jos kulutusluotto vaikuttaa välttämättömältä vaihtoehdolta, kulutusluoton tarjoajia on syytä vertailla.

Mutta karkeasti sanottuna kulutusluotto on huonoa velkaa. Se on velkaa, joka otetaan asioihin, joita ei viime kädessä tarvitse. Huono kulutusluotonotto voi päästä pahaksi tavaksi ja synnyttää petollisen kierteen, joka voi johtaa vaikeuksiin. Mikäli arkiset menot alkavat tulla maksetuksi vain luotolla ja elinkustannukset katetaan aina velaksi, on syytä tarkastella omaa taloutta. Ratkaisuna on, niin hyvin kuin mahdollista, karsia menoja, lisätä tuloja, tai tehdä molempia.

 

Hyvä luotto on luoton arvoinen

Hyvä laina on velkaa, joka maksaa itsensä takaisin. Usein kotitalouksissa on parempi niin sanotusti elvyttää, eli sijoittaa asioihin, jotka edistävät tuottavia asioita tai ennaltaehkäisevät suurempia vahinkoja. Vähävaraisella ei aina ole varaa ostaa kallista, mutta sanonta ”köyhän ei kannata ostaa halpaa” on monessa tilanteessa osuva.

Esimerkiksi auto kannattaa korjata silloin, kun siinä on pieni vika, eikä odottaa vian suurenemista ja pahenemista, jolloin korjaus on entistä kalliimpaa. Joskus turha säästäväisyys tulee pitkällä tähtäimellä kalliiksi.

Asunto-, opinto- ja yrityslainat luokitellaan hyväksi velaksi, sillä niiden katsotaan tuottavan lopulta tulosta. Tämä ei toki ole kuitenkaan aina asian laita. Asuntomarkkinat ovat aina arvaamattomat, eivätkä nykypäivän työmarkkinat näytä tasaisen turvallisilta. Esimerkiksi opintolainaa hakiessa kannattaa miettiä, millä summalla pärjää arjessa mutta mikä summa ei kuitenkaan kostaudu tulevaisuudessa, jos työtä ei löydykään heti valmistumisen jälkeen.

Uuden yrittäjän kannattaa punnita tarkasti, kuinka paljon uskaltaa ottaa lainaa, jotta pääsee alkuun mutta ei joudu vaikeuksiin, jos oma yritystoiminta ei sujukaan pitkänkään ajan päästä toivotulla tavalla. Järkevät asuntolainanottaja puolestaan ottaa selvää haaveilemastaan asunnosta, asuntoalueesta ja lainavaihtoehdoista, ennen kuin kirjoittaa nimensä papereihin.

 

Älä luota itsestäänselvyyksiin

Luottojen eduista ja riskeistä puhuttaessa täytyy muistaa, että laina-asiat eivät ole näin yksinkertaisia. Ei ole olemassa tarkkaa määritelmää, mikä on hyvää ja mikä huonoa lainaa. Yksilön ja koko maan taloudelliset tilanteet vaihtelevat, ja luotonotto täytyy tarkastella aina tapauskohtaisesti.

Ennen kaikkea – kyse ei ole vain lainasta, kyse on lainanottajasta. On hyvä kysyä itseltään, kuinka vastuullisesti laina tulisi käytettyä ja maksettua. Huolimattomalle taloudenpitäjälle ei ole olemassa hyvää lainaa. Tunnolliselle kuluttajalle hyvä laina helpottaa ja parantaa elämää. Ja se tunne, kun laina on maksettu.